Ovakon sulaa terästä

Teräksen saatavuuden varmistaminen kriisien jälkeen ratkaistava kestävästi koko arvoketjussa – suojatoimien poisto ei ole ratkaisu

25.5.2022 klo 9.40 |
Kimmo Järvinen ja Jaakko Hirvola

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat vaikeuttaneet kaikkia EU:n raaka-aine- ja energiahankintoja. Koronapandemian rajoituksista johtuen teräksen kysyntä ja tuotanto laskivat hetkellisesti merkittävästi, ja vastaavasti pandemian helpottaessa kysyntä nousi poikkeuksellisen nopeasti.  Lisäksi samanaikaisesti kallistuneiden raaka-aineiden ja energian hinnat ovat nostaneet myös teräksen hintaa.

Terästuottajat ovat kärsineet raaka-aineiden saatavuuden vaikeutumisesta, kalliista energiasta ja erityisesti sähköstä, nousseista logistiikkakustannuksista sekä asiakkaiden toimintaa vaikeuttavista muista häiriöistä kuten esimerkiksi mikropiiripulasta.

Vastaavasti metallituoteteollisuuden yrityksille teräksen noussut hinta, tarjonnan muutokset ja pidentyneet toimitusajat aiheuttavat merkittäviä toimitus- ja kannattavuusongelmia. Pitkät kiinteähintaiset sopimukset voivat pakottaa jopa tappiolliseen toimittamiseen tai asiakasmenetyksiin.

Optimoitu ratkaisu tuontikiintiöiden poistamisen sijaan

EU-tasolla teräksen saatavuusongelmaan on julkisuudessa esitetty ratkaisuksi tuontikiintiöiden poistamista kokonaan tai väliaikaisesti. Tällöin olisi hyväksyttävä moninkertainen hiilijalanjälki ja heikentynyt omavaraisuus joksikin aikaa.

Tuontikiintiöiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että ne ovat täyttyneet keskimäärin vain noin 80-prosenttisesti niin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kuin sen jälkeenkin. Jäljellä olevat kiintiöt vaihtelevat teräslaaduittain siten, että vain kahdessa tuotteessa kiintiöt ovat täyttyneet, ja suurin osa tuotekohtaisista kiintiöistä on ollut reilusti vajaakäytöllä.

Mahdolliset kiintiöiden muutokset kannattaisi kohdentaa vain niihin teräslaatuihin, joiden tullivapaat tuontikiintiöt ovat täyttyneet. Euroopan komissio on lähipäivinä esittämässä arviotaan suojatullien toiminnasta ja mahdollisista muutoksista.

Yritysten hankintapooli voisi kilpailulainsäädännön sallimissa rajoissa kartoittaa potentiaalisia tuottajia. Myös pidemmät sopimukset nykyisten toimittajien kanssa helpottaisivat saatavuutta. Teräksen käyttäjiä helpottanee sekin tieto, että tilanne on normalisoitunut ja teräksen saatavuus parantunut.

Koko arvoketju on pidettävä kunnossa

Epäreilu kilpailutilanne eurooppalaisten ja aasialaisten tuottajien välillä ei ole helpottanut viime vuosina vaan polkumyynti, epäreilut valtion tuet ja muut vääristymät, kuten esimerkiksi Aasian tuotannon kestämättömät hiilidioksidipäästöt ja päästökaupan puuttuminen ovat yhä ongelmia. Suomalainen metallinjalostusteollisuus on jo nykyään tutkitusti moninkertaisesti vähäpäästöisempää kuin EU:n ulkopuolella toimivat kilpailijansa, ja teollisuus on sitoutunut vähentämään päästöjä entisestään.

Pitkällä tähtäimellä on perusteltua kehittää koko arvoketjua huomioiden kokonaiskustannusten lisäksi riittävä omavaraisuus ja koko ketjun hiilidioksidipäästöt. Tämä olisi hyödyksi sekä teknologiateollisuudelle että ympäristölle niin Suomessa kuin EU:ssa.

Teknologiateollisuus ry ja sen jäsenyritykset näkevät vihreän siirtymän ja investoinnit vähähiiliseen teknologiaan nykytilanteessa aiempaakin tärkeämpänä. Vihreä siirtymä avaa uusia kasvumahdollisuuksia teollisuudelle. Se myös kasvattaa useimpien metallien kysyntää ja luo mahdollisuuden Suomen koko metallinjalostuksen arvoketjun kasvattamiseen. Suunnitellut miljardiluokan investoinnit ovat kuitenkin mahdollisia vain, mikäli puhtaat suomalaiset tuotteet saavat mahdollisuuden kilpailla paljon päästöjä aiheuttavalla tekniikalla ulkomailla valmistettujen tuotteiden kanssa tasavertaisesti.

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry

Jaakko Hirvola
toimitusjohtaja
Teknologiateollisuus ry

Teräksen saatavuuden varmistaminen kriisien jälkeen ratkaistava kestävästi koko arvoketjussa – suojatoimien poisto ei ole ratkaisu