Kotimaisten arvoketjujen merkitys korostuu kriisiaikana

Vihreä siirtymä, sähköautot ja uusiutuvan energian tuotantolaitokset lisäävät useiden eri metallien kysyntää. Esimerkiksi kuparia käytetään sähköjohdoissa, kaapeleissa, muuntajissa ja elektroniikassa. Sähköautoissa on jopa puolet enemmän kuparia kuin polttomoottoriautoissa.

Ruostumattoman teräksen valmistus ja akkuteollisuus lisäävät puolestaan nikkelin kysyntää. Ruostumatonta terästä käytetään esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaloissa, ajoneuvoissa, rakennuksissa sekä useissa koneissa ja laitteissa.

Merkittävimmät nikkelin tuottajat Suomessa ovat Kevitsan ja Terrafamen kaivokset. Kuparia louhitaan Kevitsassa ja Pyhäsalmella, joskin tuotanto Pyhäsalmella on loppumassa.

Kevitsan kaivos

Kevitsan kaivos sijaitsee Sodankylässä, ja kupari ja nikkeli ovat sen päätuotteita, mutta kaivoksesta saadaan myös kobolttia, platinaa, palladiumia ja kultaa.

Kevitsan monimetalliesiintymää alettiin hyödyntää noin 20 vuotta sen löytämisen jälkeen. Kanadalainen First Quantum Minerals teki vuonna 2008 päätöksen kaivoksen rakentamisesta, ja tuotanto käynnistyi 2012. Kesäkuussa 2016 kaivos siirtyi ruotsalaisen Boliden-konsernin omistukseen.

Kaivos on yksi merkittävimmistä teollisista työnantajista Sodankylässä. Sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 560 henkilöä. Kaivosta tukevat palvelut vahvistavat niin ikään alueen taloutta.

Kevitsassa louhitaan nykysuunnitelman mukaan vielä yli kymmenen vuotta. Malminetsintää tehdään koko ajan, mikä mahdollisesti pidentää kaivoksen elinikää.

Sodankylästä kaivoksen kupari- ja nikkelirikasteet kuljetetaan rekoilla Kemiin. Vuorokaudessa lähtee noin 24 kuljetusta. Kemissä rikaste lastataan juniin tai laivoihin ja matka jatkuu pääsääntöisesti kohti yhtiön omaa sulattoa Harjavallassa. Lähes kaikki Kevitsan rikasteista jatkojalostetaan yhtiön omilla sulatoilla.

Harjavallan tehtaalle tulevasta kuparirikasteesta on suomalaista noin 10–20 %. Kevitsa on kuparirikasteen suurin kotimainen toimittaja. Harjavallan nikkelisulaton raaka-aineista tulee Suomesta noin 40–50 %. Raaka-aineiden kotimaisuusaste vaihtelee vuosittain jonkin verran. Boliden Harjavalta on myös Suomen suurin kierrätysnikkelin ja -kuparin käyttäjä.

Harjavallan nikkelisulatto on ainoa laatuaan Länsi-Euroopassa. Tehokkaan ja ympäristöystävällisen tuotantoprosessin ansiosta sen rikkidioksidipäästöt nikkelitonnia kohden ovat maailman alhaisimpia.

Kotimainen teollisuustuotanto luo hyvinvointia ja tuo turvaa

Pandemia, kiristyvä suurvaltakilpailu ja Ukrainan sota ovat kasvattaneet huoltovarmuuden merkitystä. Kriisissä omat toimivat teolliset arvoketjut tuovat tilanteeseen helpotusta, samalla kun tuotteita on edelleen saatava kaupaksi myös maailmalle. Teollisuuden kilpailukyvystä ja toimintaedellytyksistä on huolehdittava, niin kriiseissä kuin niiden välilläkin. Suomi tarvitsee myös muun muassa entistä suurempia julkisia tki-panostuksia sekä sujuvaa ja ennakoitavaa luvitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön kaivosalan tuoreessa katsauksessa todetaan, että louhinta, kierrätys ja toimitusketjujen kehittäminen ovat keskeisiä tekijöitä myös EU:n raaka-aine-riippuvuuden vähentämisessä. Suomen ainutlaatuisilla metalliteollisuuden toimitusketjuilla  – malmista metalliksi maailmalle ja kotimaisiin konepajoihin – on siten tärkeä rooli myös EU:n huoltovarmuuden kannalta.

Fakta: Bolidenin kupari- ja nikkelituotanto Harjavallassa ja Porissa

Harjavallassa Kevitsan kuparikivi hapetetaan liekkisulatuksen jälkeen noin 98-prosenttiseksi raakakupariksi konvertteriuunissa. Raakakuparin happipitoisuutta vähennetään anodiuunissa, jonka jälkeen 98–99 prosenttisesta kuparista valetaan levymäisiä 400-kilon painoisia anodeja.

Anodit kuljetetaan Porin Kupariteollisuuspuistoon, jossa ne laitetaan elektrolyysialtaaseen ruostumattomasta teräksestä tehtyjen katodien kanssa. Elektrolyysissä kupari liukenee anodista katodiin ja lopputuloksena syntyy 99,99 prosenttista kuparia. Tämän jälkeen kupari irrotetaan teräslevystä ja se on valmista toimitettavaksi asiakkaille.

Nikkelin jalostuksessa kivisula siirretään liekkisulatusuunista rakeistusaltaaseen. Lopputuote, rakeistettu nikkelikivi sisältää noin 50 prosenttia nikkeliä. Nikkelikivi myydään välituotteeksi tai jalostettavaksi edelleen puhtaiksi metalleiksi tai seoksiksi.

Kuva: Liisa Takala