terästä

Millä selviämme uudesta raaka-aineiden pula-ajasta? – Komission korjauspakki siirtää vastuun jäsenmaille

EU on täysin riippuvainen unionin ulkopuolisista kauppakumppaneista useiden kriittisten raaka-aineiden osalta. Tämän vuoksi on arvioitava, millaista tuotantokapasiteettia on tarpeen palauttaa Eurooppaan. Lisäksi on tarvittaessa voitava torjua metallien maailmanlaajuisia markkinoiden vääristymiä ja epäterveitä kilpailutoimia, Kimmo Järvinen kirjoittaa.

Koronapandemian vahinkojen korjaamisen ollessa vielä kesken olemme joutuneet yllättäen kohtaamaan uudenlaisen elpymisvaiheen pula-ajan. Teollisuudella on pulaa niin raaka-aineista, työvoimasta, sähköstä kuin merikuljetuskonteistakin. Eikä kyse ole ennusteiden mukaan mistään aivan nopeasti ohimenevästä ilmiöstä. Energian ja sähkön hintojen ennustetaan pysyvän nykyisellä, aikaisempaan nähden moninkertaisella tasolla ainakin ensi kesään asti, kunnes tuuli- ja vesivoiman tuotantoa ja maakaasun tuontia saadaan lisättyä. EU:n ekonomistit vahvistivat Eurogroupin kokouksessa maanantaina 8.11.2021 Ranskan Emmanuel Macronin näkemyksen siitä, että korkeat hinnat tulevat säilymään pidempään, vaikkakin hintojen nousuvauhti tasaantuu hiljalleen.

Kansalaisten energiaköyhyyden välttäminen on komissaari Simpsonin julkaiseman ”toolboxin” tärkein sisältö. Yritysten energiahuollon turvaamisen EU jättää jäsenvaltioille, vaikkakin tarjoaa valtiontukisääntöjen ja verotuksen keventämismahdollisuutta hyväksytyiksi keinoiksi. Joka tapauksessa monet maat, Suomi mukaan lukien joutuvat turvautumaan fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämiseen energian tuotannossa lähitulevaisuudessa. Tämä vie meitä kauemmaksi ilmastotavoitteesta, mikäli nykyistä tilannetta ei saada korjatuksi.

Energian lisäksi on EU:ssa ja maailmanlaajuisesti huutava pula useista vähähiilisen teknologian rakentamiseen vaadittavista kriittisistä raaka-aineista kuten magnesium, useat akku- ja puolijohdemetallit (esim. mangaani ja litium) sekä kierrätysmetalleista (lue: romumetallit). Metallien puute aiheuttaa puolestaan pulaa myös puolijohteista ja koneenvalmistuksessa tarvittavista komponenteista. Asiantuntijat ovat arvioineet, että noin 10 000 euron arvoisen osan tulematta jääminen aiheuttaa kansantaloudelle noin 35 000 euron pudotuksen. Vastaava vaikutus on luonnollisesti konttipulan takia syntyvällä kuljetusten viivästymisellä. Voi vain kuvitella, minkälaisia tappioita esim. Saksan kansantalous kärsii juuri nyt, kun uusien autojen myyntiä ovat hidastaneet merkittävästi elektroniikka- ja muiden osien puute ja siitä johtuvat pitkät toimitusajat.

Kun tähän lisätään vielä pula osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta, lienee kaikille selvää, että ei ole mahdollista vain odottaa asioiden korjaantuvan itsestään, vaan tarvitaan aktiivisia korjaustoimia ja ratkaisuja hakevaa säätelyä.

Mistä puute johtuu?

Koronakriisi ja sitä seuraava elpymisvaihe ovat selvästi osoittaneet haavoittuvuuksia EU:n taloudellisesti kaikkein tärkeimmissä arvoketjuissa. Pandemian alussa kyse oli terveydenhoitoon liittyvistä tuotteista ja välineistä. Elpymisvaiheessa on paljastunut, että EU on täysin riippuvainen EU:n ulkopuolisista kauppakumppaneista useiden kriittisten raaka-aineiden osalta. Energian osalta EU:n riippuvuus Venäjän kaasusta on osoittautunut niin merkittäväksi, että se saattaa johtaa Saksan ydinvoimakannan pyörtämispäätökseen. Johtuipa Venäjän kaasutoimitusten pienentyminen sitten aidosti kaasupulasta tai poliittisista motiiveista, se on osoittanut, että EU ei voi luottaa pelkästään vesi-, tuuli- ja aurinkoenergiaan tulevaisuuden energiahuollossaan. Tästä syystä maakaasu ja ydinenergia tullaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä luokittelemaan kestävän kehityksen mukaisiksi energiantuotantovaihtoehdoiksi ennen tämän vuoden loppua.

Aurinko- ja tuulienergian hyödyntämiseen sekä sähköautojen valmistukseen tarvittavien kriittisten raaka-aineiden osalta EU nojaa energiaakin enemmän EU:n ulkopuoliseen tuotantoon. Esimerkiksi magnesiumin (joka on välttämätön lisäaine alumiinin sekä teräksen ja lannoitteiden tuotannossa) osalta Kiina vastaa 93-prosenttisesti koko Euroopan kysynnästä. EU:n oma magnesiumin tuotanto on ajettu kokonaan alas. Samalla Kiina dominoi koko maailman magnesiumin tuotantoa 89 prosentin osuudella. Sähköautojen akkujen metalliraaka-aineiden kaikesta jalostuksesta Kiina hallitsee 80 %:a, ja esim. harvinaisten maametallien osalta sen osuus maailmanmarkkinoista on lähes 90 %.

Kun Kiina pudotti magnesiumin tuotantoaan puoleen syksyn alussa, alkoivat ongelmat lähes kaikilla teollisen tuotannon aloilla EU:ssa. Lokakuun 11. päivä käydyssä metalliteollisuuden Kiina–EU-tapaamisessa Kiinan edustajat totesivat, etteivät he ole voineet nostaa tuotantoaan toistaiseksi aikaisemmalle tasolle EU:n tiukan ilmastopolitiikan johdosta, joka vaatii myös heitä rajoittamaan hiilipohjaista sähköntuotantoaan. Magnesiumin tuotanto on erittäin sähkövaltaista, ja sähköntuotannon rajoittaminen johtaa automaattisesti magnesiumin jalostuksen rajoittamiseen. Koboltin, kuparin, nikkelin ja monen muun metallin sekä teräksen markkinatilanne on aivan vastaava. Kiina dominoi lähes kaikkien metallien osalta yli puolta koko maailman tuotannosta. Olivatpa syynä Kiinan tuotantorajoituksiin sitten päästövähennystavoitteet tai jokin kauppapoliittinen tavoite, kärsijöinä ovat myös EU:n kuluttajat ja ilmastopolitiikka.

Mitä tulee tehdä tilanteen korjaamiseksi?

Nyt syntynyttä tilannetta ajatellen on äärimmäisen tärkeää, että heinäkuussa julkaistun Fit For 55 -lainsäädäntöpaketin valmistelussa otetaan nykytilanne huomioon ja ehdotusten vaikutukset arvioidaan uudelleen. Aivan yhtä tärkeää on määritellä tarkemmin komission elpymispaketin yhteydessä esittämät ajatukset resilienssistä ja autonomiasta. Useimmat lakiehdotuksia (kuten CBAM, päästökauppa, energiatehokkuusdirektiivi, taksonomia jne.) varten tehdyistä vaikuttavuusarvioista tehtiin yli vuosi sitten, ja ne ovat auttamatta nykytilanteeseen nähden sopimattomia.

Käsitykseni mukaan meneillään olevan EU:n raaka-ainepulan ratkaisemisesta saatava hyöty kompensoi enemmän kuin tarpeeksi siihen tarvittavat ponnistelut. Se mahdollistaa Euroopan unionin nousun uudelleen vahvaksi geopoliittiseksi ilmastotoimijaksi maailmanlaajuisesti ja johtavaksi vihreiden teknologioiden kehittäjäksi ja käyttäjäksi.

Vähennetään EU:n riippuvuuksia raaka-aineista monipuolistamalla globaaleja tasapuolisia kumppanuuksia ja arvioimalla, millaista tuotantokapasiteettia on tarpeen palauttaa Eurooppaan. Erityisesti kaivostoiminnan osalta on ilmeistä, että on välttämätöntä aktivoida uusien kaivosten perustamista ja olemassa olevien sivuvirtojen hyödyntämistä.

Ennakoidaan tulevat häiriöt ja haavoittuvuudet toimitusketjuissa ja erityisesti metallipula akuissa ja muissa keskeisissä sovelluksissa turvaamalla pitkän aikavälin raaka-ainehankinta ja avoin, oikeudenmukainen ja sääntöihin perustuva raaka-ainekauppa.

Päivitetään EU:n kaupan suojatoimenpidesäännöstön soveltamista ja ohjeistusta siten, että tarvittaessa voidaan torjua metallien maailmanlaajuisia markkinoiden vääristymiä ja epäterveitä kilpailutoimia.

 

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry