Metallinjalostuspäivillä luotiin katsaus alan tilanteeseen ja tulevaisuuden kehitysnäkymiin
Metallinjalostuspäivät päästiin järjestämään koronan aiheuttaman tavallista pidemmän viiden vuoden tauon jälkeen. Isäntänä toimi Ovako Imatra. Samalla päivillä juhlistettiin 40 vuotta täyttänyttä Metallinjalostajat ry:tä.
Avauspuheenvuoron piti Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden. Hän pohti metalliteollisuuden merkitystä Imatran ja Lappeenrannan seudulle. Hildenin mukaan energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuuden turvaaminen on kriittinen ja akuutti asia Imatralle. Energiahuollon tulevaisuus, logistiikkayhteydet ja kilpailukyky vaikuttavat alueen teolliseen tulevaisuuteen, millä taas on merkitystä aluetalouteen, verotuloihin, väestön ostovoimaan ja alihankkijoihin. Alueella on suurten toimijoiden lisäksi paljon pk-yrityksiä, jotka ovat syntyneet metalliteollisuuden osaamisen pohjalta.
Seuraavana vuorossa oli perinteinen Teekkareiden puheenvuoro. Teemana oli digitaalisuus opinnoissa sekä opintojen houkuttelevuus. Teekkarit painottivat lähiopetuksen säilymisen tärkeyttä. Opiskelijat myös toivoivat, että opiskelussa siirryttäisiin enemmän jatkuvaan arviointiin tenttien sijaan.
Teekkariopintojen vetovoimatyön suhteen he näkivät parannettavaa siinä, miten tekniikan alaa kuvataan lukiolaisille. Alaa esittelevät usein muut kuin teekkarit itse, ja siksi alasta ei välity tarpeeksi monipuolinen kuva. Alan yhdistykset voisivat yritysten avustuksella luoda yhteyksiä lukiolaisiin ja järjestää mm. yritysvierailuja, teekkarit ehdottivat. Lukiolaisten pitäisi saada tietää, mitä työpäivä pitää sisällään. Kalvosulkeiset eivät heitä puhuttele.
Seuraavaksi Suomen liiketoiminnan johtaja Janne Pirttijoki SSAB Europelta kertoi sekä Metallinjalostajat ry:n terveiset että SSAB:n kuulumiset.
Suomalaista metallinjalostusta voi Pirttijoen mukaan pitää globaalina ekotekona ympäristöystävällisyytensä vuoksi. EU:ssakin korostetaan teräs- ja tuulivoimateollisuuden merkitystä nollapäästöjä tavoiteltaessa. EU:n vihertyville terästoimijoille on kuitenkin suuri ongelma kilpailla Intian tupruttavien masuunien kanssa. Lisäongelmia suomalaisille tuo, että rikkaat valtiot pystyvät subventoimaan omia yrityksiään helposti. Suomen uuden hallituksen ohjelmassa pitääkin Pirttijoen mukaan olla teollisuuden toimintaedellytysten parantaminen.
Kiertotalous etenee, mutta rautamalmia tarvitaan jatkossakin teräksen valmistukseen. SSAB:llä on tähän ympäristöystävällinen Hybrit-tekniikka, joka tuottaa vedyllä pelkistettyä rautasientä päästöttömästi. Tämän vuoksi SSAB:n masuunit menevät näillä näkymin kiinni vuoteen 2030 mennessä. Raahe kisaa Luulajan kanssa siitä, kummassa paikassa muutos Hybrit-tuotantotekniikkaan tehdään ensimmäisenä. Päätöstä ei vielä ole.
Valtiovallan tervehdyksen esitti alivaltiosihteeri Petri Peltoniemi TEMistä aiheenaan teollisuuspolitiikka ja metallinjalostus. Ilmastopolitiikka ja geopolitiikka ohjaavat hänen mukaansa tällä hetkellä teollisuuspolitiikkaa. Talouspakotteet Venäjän suhteen ovat vaikuttaneet suuresti Suomeenkin, kun Venäjän vienti on romahtanut. Osa tuotteista taas ei ole pakotteiden piirissä, esimerkiksi tärkeä nikkelikivi, jota edelleen tuodaan Venäjältä.
Teollisuudelle merkityksellinen asia on sähkön hinta, joka on osittain riippuvainen eurooppalaisesta hintakehityksestä. Ensi talvena on riski, että hinta pompahtaa ylöspäin, kun kaasuvarastot pitää täyttää, mutta tuontia Venäjältä ei enää ole. Toisaalta tuulivoima on hyvässä kasvussa Suomessa, samoin aurinkovoima.
Brysselissäkin on reagoitu geopoliittisiin yllätyksiin. Eurooppa kun on riippuvainen tuontiraaka-aineista. Nyt pitäisi arvioida omien mineraalien käyttöä ja käytettävyyttä. Toinen tulokulma asiaan on, että edellytetään entistä suurempaa metallien kierrätystä. Yhtä kaikki, nyt ollaan kuitenkin melkoisessa pinteessä. Nettonollateknologioita pitää komission mukaan myös voida ottaa entistä paremmin käyttöön ja valmistaa niitä EU:n alueella. Esimerkiksi akut kuuluvat näihin, samoin aurinkokennot. Kolmas asia on valtion tukipolitiikka, jolla pitää vauhdittaa vihreää siirtymää. Yhdysvaltojen tuet ovat iso haaste Euroopalle.
Frank Bekaert McKinsey & Companystä loi seuraavaksi katsauksen eurooppalaisen terästeollisuuden näkymiin. EU:n terästuottajien kannattavuus oli laskussa viime vuoden loppupuolella heikon globaalin kysynnän vuoksi. Energiakustannukset olivat niin ikään nousussa. Näkymät ovat kuitenkin jo hieman parantuneet. Pidemmällä aikavälillä kysyntäpuoli hidastuu Kiinassa, Intiassa sen sijaan on näkyvissä kasvua. Euroopassa kysyntä pysyy entisellä tasolla. Lisäksi vihreän teräksen kysyntä kasvaa globaalisti, ja tarjontapuolella siirrytään vähähiilisyyteen. Kysyttäessä Bekaert ennusti viimeisen masuunin menevän kiinni Euroopassa noin vuonna 2040. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin useiden teknologioiden tuotannon merkittävää lisäämistä.
Erityisasiantuntija Antti Peltomäki SITRAsta käsitteli puheenvuorossaan Green Dealiä ja digitalisaatiota sekä näiden ajatusten kehityksen historiaa EU-koneistossa. Von der Leyenin komissio on edistänyt digivihreää siirtymää eurooppalaisena kasvustrategiana. Teollisuuspoliittisessa strategiassa pohdinnassa ovat strategiset arvoketjut ja mukana on myös valtiontuki-instrumentti. Kauppapoliittisesti uskotaan kahdenvälisten sopimusten neuvotteluun ja Yhdysvaltojen kanssa pitää löytää yhteistyön mallit. Sitra puolestaan pyrkii auttamaan siinä, että löydetään innovaatioita sille, miten digivihreää siirtymää voisi taloudellisesti fiksulla tavalla toteuttaa, Peltomäki kertoi.
Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen Lappeenrannan yliopistosta luennoi vety- ja p2x-taloudesta. Puhtaasta vedystä voidaan muun muassa tuottaa synteettisiä e-polttoaineita. Prosessiin tarvittava hiilidioksidi otetaan vaikka sellutehtaan piipusta. Sähkö, vety ja lopputuotteen, kuten metanolin ja ammoniakin tuotanto, kannattaa tehdä lähellä toisiaan, koska esim. vetyä ei kannata lähteä kuskaamaan kauas. Suomella on tähän varmasti osaamista ja hyvä perinne prosessiteollisuudessa, lisäksi puhtaan vedyn päästöttömään erottamiseen vedestä tarvittavaa uusiutuvaa energiantuotantoa on tulossa paljon.
Tämän jälkeen oli vuorossa Metallinjalostajien tunnustuspalkintojen jako ansioituneille työntekijöille. Tänä vuonna perinnettä uudistettiin siten, että Metallinjalostajien hallitus päätti myöntää yhden palkinnoista työryhmälle, jonka työ katsottiin alan kehittämisen kannalta erityisen merkittäväksi. Petri Mure, Janne Koskenniska, Tarja Elf, Heikki Nikkanen, Jari Savolainen, Camilla Kaplin, Anne Kärki, Pentti Kupari, Pekka Heinonen, Niina Kostiander, Max Menzel, Juha Tuomisto, Rauno Luoma ja Jari Helin saivat palkinnot tänä vuonna.
Seminaaripäivän lopuksi pidettiin paneelikeskustelu metallurgian ja materiaalitekniikan koulutuksen kehittämisestä. Panelistit keskustelivat keinoista ja mahdollisuudesta lisätä alan vetovoimaa opiskelijoiden silmissä. Yhteenvetona keskustelusta todettiin, että Metallinjalostajat ry:n tulee jatkaa ja kehittää työtä sekä lukiolaisten että ammattioppilaitoksissa opiskelevien henkilöiden tietoisuuden lisäämiseksi.
Metallinjalostuspäivien ensimmäinen päivä päättyi koskinäytökseen ja juhlaillalliseen. Seuraavana päivänä oli vuorossa vierailut Ovakon Imatran terästehtaalle, Metso Outotecin Lappeenrannan tehtaalle sekä LUT-yliopistoon.