Blogi: Eurooppa pyrkii taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan – yksi sudenkuoppa ylitse muiden 

Tällä hetkellä ei liene kenellekään epäselvää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tuhoisia.

EU:n ja Suomen hiilineutraaliustavoitteiden tarkoituksena on tukea Pariisin sopimuksen toteuttamista. Pariisin sopimus asettaa maailmanlaajuiset puitteet vaarallisen ilmastomuutoksen välttämiseksi pyrkimällä rajoittamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 ° C:seen.

Eurooppa vastaa vain noin 10 prosenttia maailman päästöistä, joten yksin EU:n ja Suomen tavoitteiden saavuttamisella ongelmaa ei kuitenkaan ratkaista. Jos EU:n päästöjen vähentäminen tapahtuu sulkemalla EU:n vähäpäästöistä puhdasta tuotantokapasiteettia ja ostamalla lisääntyvissä määrin EU:n ulkopuolella runsaspäästöisesti tuotettuja tuotteita, EU itse asiassa pahentaa ilmaston lämpenemistä, kuten nyt on tapahtunut ruostumattoman teräksen osalta.

Metallinjalostajien mielestä Suomella ja EU:lla on kuitenkin tärkeä tehtävä osoittaa, että siirtyminen ilmastoneutraalisuuteen on toteutettavissa pitämällä samalla yllä kansalaisten hyvinvointia ja yhteiskunnan toimintakykyä. Vain jos osoitamme, että voimme saavuttaa nämä kaksi tavoitetta, muut alueet seuraavat Eurooppaa.

Suomen hallituksen Vuosaaren ilmastokokouksessa todettiin, että vuosi 2045 (tietenkin myös 2035) on vain yhden investointisyklin päässä. Metallinjalostajien kannalta myös 2035 on vain yhden lainsäädäntösyklin päässä. Tästä syystä nyt tehtävien sääntelyratkaisujen tulee tukea vähähiiliseen suomalaisen metallinjalostuksen innovaatio- ja investointisuunnitelmien toteutusta eikä asettaa lisärasitteita toteutukselle.

Euroopan unioni on ilmaissut halunsa tulla maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi talousalueeksi vuoteen 2050 mennessä. Suomen metallinjalostusteollisuus on sitoutunut omalta osaltaan tavoittelemaan päästöjensä merkittävää vähentämistä jo aikaisemminkin Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Koska metallinjalostajat vastaavat noin 8 %:sta koko Suomen kasvihuonepäästöistä, Suomen ja EU:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta on oleellisen tärkeää, että metallinjalostajat pystyvät kehittämään ja investoimaan suunnitellulla tavalla päästöjensä vähentämiseen.

Siirtyminen ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan on toteutettavissa pitämällä samalla yllä kansalaisten hyvinvointia ja yhteiskunnan toimintakykyä.

Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteutumisen tiellä on siis merkittävä sudenkuoppa. Siitä huolimatta, että suomalainen metallinjalostusteollisuus on jo vähentänyt ja tulee jatkossa vähentämään omia kasvihuonepäästöjään merkittävästi enemmän kuin ulkomaiset kilpailijat (sähköistämällä prosessejaan), Suomen ilmastokeskustelussa esitetään toistuvasti useiden kymmenien miljoonien lisäkustannuksien asettamista vuodesta 2021 alkaen metallinjalostusteollisuudellemme.

Kaavaillut ilmastolainsäädännön kiristyvät tavoitteet vaativat VTT:n tukimusten mukaan päästöoikeuden hinnan nousua nykyisestä 25 eurosta aina 60 euroon per tonni CO2:a. Pohjoismaisen sähkömarkkinan hinnoittelumekanismin takia päästövapaan sähköön hintaan tullaan lisäämään tästä päästöoikeiden hinnannoususta noin 65 % (riippumatta siitä onko sähköä tuotettu puhtaasti vai ei). Sähkön hinta tulisi näin nousemaan +21 euroa/MWh (teollisuuden sähkön hinta tätä juttua kirjoittaessa oli suomessa 40 eur/MWh). Hinnannousu olisi siis 53 %.

Metallinjalostusteollisuudessa on selkeä näyttö siitä, että asettamalla EU:n tuottajille tiukemmat ​​ympäristövaatimukset kuin EU:n ulkoisille tuottajille, EU:n tuotantoa on jouduttu vähentämään. Kasvava EU:n metallien kysyntä on tyydytetty tuontia lisäämällä ja vaikka unionin omat kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, tämä on johtanut kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuiseen kasvuun, koska suurimman osan ulkoisista tuottajista ei tarvitse noudattaa EU:n ilmastotavoitteita. Tämä toimii vastoin Pariisin sopimusta ja IPPC-tavoitteita eikä myöskään edistä EU:n omaa tavoitetta torjua ilmaston lämpenemistä.

Edellä mainitun sudenkuopan (keskitytään vain EU:n sisäisiin päästövähennyksiin) välttämiseksi ja ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 ° C:seen Metallinjalostajat esittää, että välittömänä toimena Suomi laskee teollisuuden (mukaan lukien kaivosteollisuus) sähköveron EU:n minimiin, kuten Ruotsi on tehnyt jo vuosikymmen sitten, ja lisäksi käynnistää heti uuden päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiolain valmistelun nykyisen tänä vuonna loppuvan tilalle. Kolmantena toimena jatketaan hyvin alkanutta vähähiilisten teknologioiden innovaatiorahoituksen kasvattamista. Pitkäaikaisena toimena selvitetään hiilijalanjäljen (tai vastaavan) käyttöä metallien valmistuksen ympäristösuorituskyvyn mittarina ja yhtenä EU:n ilmastopolitiikan apuvälineenä pyrittäessä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä.

Kimmo Järvinen
toimitusjohtaja
Metallinjalostajat ry